maanantai 21. syyskuuta 2009

Kalustonlisäystä


200909_kamakikkailua_054, originally uploaded by IlkkaL.

Laajensin tuossa kamarepertuaariani Nikkor 35mm f1.8 -objektiivilla ja toisella SB-600 -salamalla. Näitä olikin hetken aikaa odoteltu, ja nyt sormet syyhyävät päästä kokeilemaan kaikenlaisia kahden valon setuppeja. Tosin jo hetken kikkailun jälkeen oli ilmiselvää että tarvitsen pian myös salamaständejä... yhden valon vielä saan tuohon Slikin tripodiin, mutta toiselle ei jää kuin, no, mitä nyt ympäristöstä sattuu löytymään. Kekseliäisyydellä pääsee toki pitkälle, mutta ei ehkä tiettyä pistettä pidemmälle.

Myös tuo valovoimainen prime on erittäin tervetullut. Kaikenlaisissa bändijutuissa ja reissussa ollessa sisätiloissa on joutunut käytännössä räpsimään ISO 1600:lla, minkä D80:n kennolla kyllä huomaa, eikä mitenkään erityisen hyvällä tavalla.

Nyt meikäläisestäkin varmaan tulee yksi niistä ärsyttävistä tyypeistä jotka klubikeikoilla valtaavat eturivin järkkäreineen ja räpsivät menemään, seuraamatta esitystä sen kummemmin? Aaargh :)

Mitähän seuraavaksi sitten kakkularintamalla? Kunnon laajis tai makro ehkä? Lintu- tai elukkaputki? Mjaa'a. DIY-hommia pitäisi kyllä jatkaa.

Niin juu, piti tuosta kuvasta vielä todeta että tuo syväterävyysalueen hallinta, ikuinen kompastuskiveni.

maanantai 3. elokuuta 2009

DIY-Varjo

Varjon testailuaJoskus hyvän aikaa sitten törmäsin Cheapshott-heijastinvarjon ohjeeseen (en enää harmi kyllä muista mistä). Tämmöistä oli jo pidemmän aikaa tehnyt mieli, joten heti kun sopiva sateenvarjoaihio löytyi, aloin kypsytellä ajatusta. Kävin jo keväällä Eurokankaassa haeskelemassa sopivaa kangasta. Alunperin halusin rakentaa heijastavan varjon, joten ostin pimennysverhokangasta, jossa on mustan sisäkankaan molemmilla puolilla hyvin tiivis vaaleampi kangas. Harmi kyllä en löytänyt täysin valkoista, vaan lähinnä erittäin vaalean, hieman kermaan vivahtavan harmaan. Tämän takia ostin samantien myös valkoista lakanakangasta heijastavammaksi sisäpinnoitteeksi.

Purin ensin varjon kankaan osiin ratkojalla, ja havaitsin sen koostuvan kahdeksasta kyljiltään hieman kuperasta kolmiosta. Ehdin leikata yhden tällaisen kappaleen pimennysverhokangasta kunnes projekti päätyi telakalle useiksi kuukausiksi.

Viikonloppuna, hankittuani erästä tapahtumaa silmällä pitäen Lumiquestin Mini Softboxin, minut valtasi yhtäkkinen tarmon ja inspiraation puuska, jonka seurauksena kaivoin kappaleet ja ompelukoneen komerosta. Päätin saman tien hylätä heijastavan varjon liian työläänä ja tehdä sen sijaan pelkästä lakanasta läpiampuvan. Kissojen suosiollisella avustuksella kappaleet syntyivätkin melko nopeasti, ja ompelukin sujui kuin vanhalta tekijältä (tässä vaiheessa pitää kehuskella sen verran, että olenpa eräänkin kerran ommellut kasaan osan vaimon juhlapukua). En kummemmin hienostellut, kappaleiden saumojen lisäksi ompelin vain siksakkia koko varjon ulkoreunan ympäri, ettei heti alkaisi sitten purkautua.

Valmis rinkula sopi yllättävänkin hyvin varjon päälle, joten tässä vaiheessa ei ollut jäljellä muuta kuin kiinnittää kangas muutamalla pistolla kahdesta kohdasta jokaiseen varjon ruotoon. Tässä vaiheessa langanpäiden päättely alkoi muuten maistua jo kohtalaisen puulta. Yllä oleva kuva todistanee että ihan hyvinhän se toimii, piti tosin heittää salamasta laajakulmalinssi päälle ennen kuin se valaisi koko varjon.

200908_varjon_testailua_014
200908_varjo_kokoontaitettuna_001

Yllä vielä setup-shot sekä kuva varjosta kokoontaitettuna. Koska minulla ei vielä ole minkäänlaista pidikettä varjolle, kiinnitin sen salaman mukana tulleeseen muovijalkaan tuolla varjon ympärillä olevalla kuminauhalla, ja koko roskan sitten sillä muovijalalla ständiin. Toivottavasti muovi kestää tuon lisäpainon, hökötys ei nimittäin ole varsinaisesti kevyt.

Seuraava projekti voisikin sitten olla jonkinlainen kiinnityshärpätin. En ole ollenkaan varma voiko tuota edes kiinnittää mihinkään kaupan hyllyltä saatavaan, tuo varjon varsi kun on aika paksua alumiinia.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Kytkykuvausta Nikonilla ja Lightroomilla

Mahtavaa, loistavaa, upeaa: ilmainen (free as in beer, siis) sovellus + Lightroom-tökkeli "kytkykuvaukseen" Macilla (via David Tejada). Toimii kuin junan vessa! Uskomattoman yyberpro-olo kuvata kotona ja hämmästellä tuloksia heti MacBookin ruudulta kaikessa kauh^H^H^H^Hkomeudessaan. Taidanpa pistää pari ropoa menemään kehittäjälle. Vielä kun sen saisi laittamaan lähdekoodin jakoon...

sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Tippahommia

Strobist-blogissa oli vesitippojen kuvaamisesta yhdellä valolla, joten tokihan sitä piti kokeilla. Olen jo aikaisemmin huomannut että värillisistä muovikansioista tulee hauskoja efektejä, joten tähänkin otin taustaksi sellaisen.

toukokuu 31, 2009 2

Tässä toisessa kuvassa taustana on kylläkin Dörrin 5-in-1 -heijasimen kultapinta.

toukokuu 31, 2009 4

Samalla tuli taas kikkailtua X-equalsin Lightroom-preseteillä, joita on käytetty kaikissa muissa paitsi tuossa ylläolevassa toisessa kuvassa.

toukokuu 31, 2009 3

Tämä viimeinen on ehkä oma suosikkini vaikka tuo vesi käyttäytyikin tässä melko hillitysti.

toukokuu 31, 2009 1

Setupin puolesta voisi sanoa sen verran että nämä kuvattiin parin metrin päästä Sigman 55-200 telezoomilla. Lasi oli muoviastiassa, joka oli mustan kankaan (t-paidan) päällä pöydällä. Lasin takana noin 40 sentin päässä oli tausta, seinää vasten nojallaan. Toinen heijastin (sininen muovikansio) oli joissakin kuvissa oikealla puolella. Salama oli noin 50 sentin päässä taustasta vasemmalla puolella, tähdätty noin 45° kulmassa taustaan ja zoomattu 50 milliin.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Just me, Pablo and the wife



Just me, Pablo and the wife, originally uploaded by IlkkaL.
an evening of LULZ

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Kesäauto

Nappasin tänään kirjaston uutuushyllystä Esa Keron kirjan Kesäauto, en sillä että auton hankkimista harkitsisin, vaan vain ja ainoastaan Sami Perttilän valokuvien takia. Selasin kirjaa hitusen kiinnostavan kansikuvan perusteella, ja kiinnostuin heti kuvien mahtavista valaistusratkaisuista. Näiden kansien välistä löytyy etäsalamaa, värikalvoa ja pitkää valotusta enemmän kuin laki sallisi, mikäli aiheesta olisi laki, ja siksipä hyvä että ei ole, siis lakia. Harmillista ettei Perttilällä ole ilmeisesti muuta yleisesti saatavilla olevaa materiaalia kuin tuo suppea portfoliosivusto, pitää kuitenkin pitää ottimet on-asennossa josko sattuisi jonkun näyttelyn jostain bongaamaan.

(kuva: multikustannus.fi)

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Tee-se-itse grid snoot


Sain äkillisen tarmonpuuskan ja ainaisen aloittamisen sijaan sain yhden kamera-aiheisen DIY-projektin jopa valmiiksi. Kyseessä oli jo pitkään miettimäni grid snoot eli vissiinkin suomeksi rasteri. Tätä oli tosiaan kypsytelty jo jonkin aikaa, niin kauan että sopivat (siis mustat) pillit oli ostettu jo reilusti yli puoli vuotta sitten Ikeasta.

Kapineen idea on siis se, että rajoitetaan valon kulkua. Näin saadaan sitten kuvassa valaistua vain haluttu alue halutulla tavalla. Lisää infoa aiheesta löytyy Strobistin Lighting 101:sta.

Lopulta kyseessä oli alle tunnin homma. Ensiksi leikkelin sopivan ohuesta (luokkaa 2 mm) aaltopahvista neljän sivun kokoiset palat, kokolailla silmämääräisesti. Jätin noin 5 cm tilaa välähdyspäälle ja saman verran pilleille. Pillit leikkasin saksilla sopivan mittaisiksi pätkiksi.

Pillit eivät harmi kyllä olleet täysin mustia vaan niissä oli pitkittäinen läpinäkyvä raita. Yritin ensin värittää tätä raitaa umpeen mustalla tussilla, mutta palasia oli niin paljon että lopulta luovuin suunnitelmasta, ja päätin että patentti toimii sitten niinkuin toimii.

Teippasin pahvinpalat oikeaan muotoon jeesusteipillä, samalla kyhäelmää paikalleen sovitellen. Pillinpalaset asetin paikalleen yksi kerrallaan, sipaisten aina yhteen sivuun vähän askarteluliimaa. Viimeistä paria palaa piti hieman puristaa kokoon, mutta se teki rakennelmasta vain tukevamman.

Liiman kuivuttua oli kiire testaamaan, ja hyvinhän tuo toimii. Parin metrin päästä kirkkain valoläikkä on koripaloa pienempi. Nyt pitää vielä opetella käyttämään tuollaista aksenttivaloa.

tiistai 24. helmikuuta 2009

Valokuvat ja sitaattioikeus

Eräät suomalaiset neulojat ovat ajautuneet sanaharkkaan Puikkomaisteri -blogia pitävän nimimerkin "Puikkomaisteri" kanssa. Erimielisyydet koskevat valokuvien käyttöä, tarkemmin sanoen kyseisten neulojien (ja eräiden kolmansien osapuolten) ottamien valokuvien käyttöä Puikkomaisteri-blogin kirjoitusten kuvituksena. Kiista on sikäli mielenkiintoinen kun se koskee valokuvien sitaattioikeutta, joten ajattelinpa itsekin heittää lusikkani soppaan.

Vastuuvapauslausekkeentapaisena mainittakoon tässä että vaimoni on osallistunut aiheesta käytyyn keskusteluun. Että caveat lector vaan tai sinnepäin.

Puikkomaisteri-blogissa julkaistiin äskettäin pitkähkö artikkeli, joka sekä valottaa hieman kiistan taustoja (vaikkakin tekee sen ymmärrettävän yksipuolisesti), että selvittää blogin pitäjän perusteluja toiminnalleen. Sivuuttaen kirjoituksen mielestäni melko vähättelevän ja holhoavan sävyn, ja sen että se on hieman erikoisesti koko nimellä tietylle henkilölle osoitettu avoin kirje joka kuitenkin on kirjoitettu nimimerkin suojista, päästään kirjoittajan ydinargumenttiin oman toimintansa puolesta.

Kirjoittaja nojaa tekijänoikeuslain 22§:ssa määriteltyyn sitaattioikeuteen, oikeustieteen tohtori Jukka Kemppisen henkilökohtaiseen mielipiteeseen Internetistä löytyvien kuvien käytöstä sekä siihen että rinnastaa oman lainaamisensa tieteellisten artikkelien sitaattikäytäntöön. Sitaattioikeus on lakitekstissä määritelty siten, että lainata saa, kunhan noudattaa hyvää tapaa ja pitää lainauksen laajuuden rajoissa, sanatarkasti:
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." (lähde: Finlex)
Saman lain 11§:ssä todetaan että lähde on tässä yhteydessä aina mainittava. Nimimerkki "Puikkomaisteri" ei kuitenkaan ole lähdettä aina maininnut ainakaan eksplisiittisesti, kuten esimerkiksi tässä kirjoituksessa eräästä neuleohjeiden verkkokaupasta näissä kahdessa kirjoituksessa. En osaa sanoa täyttääkö tämä vielä tekijänoikeusrikkomuksen tunnusmerkit, mutta mielestäni se nakertaa uskottavuutta kirjoittajan laintulkinnan oikeellisuuteen.

Kirjoittaja siis kokee itse toimivansa sitaattioikeuden sallimalla tavalla, ja esittää tueksi jo edellä mainitun lainauksen Jukka Kemppiseltä. Alkuperäinen Kemppiselle esitetty kysymys on, että mikäli joku henkilö A viittaa omassa kirjoituksessaan henkilön B blogissa olleeseen kirjoitukseen, lainaa sieltä tekstiä ja sisällyttää lainaukseen alkuperäisessä kirjoituksessa olleen kuvan, toimiiko A silloin sitaattioikeuden piirissä? Kemppisen vastaus tähän on että kyllä toimii, ja että vaaditun asiallisen yhteyden muodostamiseen riittäisi esimerkiksi kuvan sisällön kommentoiminen. Lienee epäselvää muodostuuko tällainen yhteys kaikissa kiistanalaisissa tapauksissa. Samassa yhteydessä Kemppinen kuitenkin toteaa, että kuvan ottaminen olisi outoa, sillä linkki ajaisi saman asian.

Nimimerkin mielestä neuleista puhuttaessa linkki ei missään tapauksessa riittäisi, eli kuvan lainaaminen on ainoa mahdollinen ratkaisu. Myöhemmin hän viittaa siihen, kuinka oikeusoppineiden tulkinta asiasta on (ilmeisesti) lainaamisen lähes poikkeukseton salliminen epäkaupalliseen käyttöön, vaikkakin Kemppisen vastauksesta, sekä varsinkin tästä Kemppisen itse kirjoittamasta blogikommentista (samasta asiayhteydestä kuin nimimerkin ottamat lainaukset) käy ilmi ettei tapaus hänen mielestään mitenkään täysin selvä. Tässäkin mielessä perustelu nimimerkin toiminnalle on jotensakin hatara.

Itse jäin pohtimaan tuon 22§:n edellyttämää "hyvää tapaa" ja sitä mitä se minulle merkitsee. Selvästikin suhtaudun itse positiivisesti omien kuvieni uusiokäyttöön, niinkin pitkälle että olen niiden yhteyteen liittänyt Creative Commons -lisenssitekstin. En ole lainkaan varma siitä onko tuolla lisenssillä mitään lakiteknistä vaikutusta, mutta oikeastaan se onkin tarkoitettu kertomaan ihmisille nimenomaan siitä, että näitä kuvia on lupa käyttää. Hyvätapaista ei taas mielestäni ole se, että käyttää kuvituskuvina lähdettä mainitsematta toisten valokuvia. En tiedä olisiko mikään oikeusaste kanssani samaa mieltä, sillä onhan Tekijänoikeusneuvostokin lausunnossaan 2007:6 sallinut pelkän kuvan lainaamisen, mutta kuten Kemppinenkin sanoi, ei asia ole aivan selvä.

Varmasti en ainakaan odottaisi saavani osakseni mitenkään myötämielistä kohtelua, mikäli kysymättä ja lähdettä mainitsematta kuvia lainaisin.

P.S. Nimimerkki "Puikkomaisterin" kommentin saatuani korjasin väitettäni kuvien käytöstä ilman lähdetietoja.

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

tiistai 6. tammikuuta 2009

Kuva päivässä

Nyt taas vuosi vaihtui, ja koko valokuvaava maailma (tai ainakin lukulistaltani löytyvä Aki Korhonen) aloitti kuva päivässä -projektin, ajattelin että jospa minäkin!

(oikeasti vaimo keksi)

Joka tapauksessa, törmäsin (vaimo kertoi) ihan tähän tarkoitukseen tehtyyn palveluunkin, eli siis Blipfotoon. Kätevähköä. Kun käyttöehdoissakaan ei ollut mitään kovin hämäräperäistä, lähti rekistreissöni hetpikaa liikenteeseen, ja nyt on eka kuvakin postattu. Häslään vielä tuohon blogisivupalkkiin tai jonnekin jonkun kikkulan jossa näkyy nuo Blipfoto-postaukset, tai ainakin yritän.